äännehistoria

substantiivi

1. äänteiden kehittyminen ja muuttuminen ajan myötä tietyssä kielessä tai kieliryhmässä

   Hän on opiskellut suomen kielen äännehistoriaa.

Taivutus

yks. nom. äännehistoria, yks. gen. äännehistorian, yks. part. äännehistoriaa, yks. ill. äännehistoriaan, mon. gen. äännehistorioiden äännehistorioitten äännehistoriain, mon. part. äännehistorioita, mon. ill. äännehistorioihin.

Synonyymisanakirja

äännehistoria

1. äänteiden kehitys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Äännehistoria on tärkeä osa lingvistiikkaa.
Hän tutki suomalaisen kielen äännehistoriaa.
Äännehistoria kertoo kielen kehityksestä.
Äännehistoria paljastaa vanhat muodot.
Äännehistoria yhdistää eri aikakausia.

Käännökset

Riimisanakirja

äännehistoria rimmaa näiden kanssa:

historia, maakuntahistoria, sotahistoria, taidehistoria, aatehistoria, lähihistoria, sosiaalihistoria, kielihistoria, oppihistoria

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

äänivyöry, äänne, äänneasu, äännehistoria, äännelaillinen, äännelaki