ääntöelin

substantiivi

  1. elin tai osa elämistä, joka tuottaa ääntä

    Ääntöelimiä ovat esimerkiksi äänihuulet, kieli ja huulet.
Taivutus

yks. nom. ääntöelin, yks. gen. ääntöelimen, yks. part. ääntöelintä, yks. ill. ääntöelimeen, mon. gen. ääntöelimien ääntöelinten, mon. part. ääntöelimiä, mon. ill. ääntöelimiin.

Synonyymisanakirja

ääntöelin

  1. äänitorvi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ääntöelimet ovat keskeisiä kommunikoinnissa.
Hänelle tehtiin tutkimus ääntöelimistä.
Läsnäolijat kiinnostuivat ääntöelimien fysiologiasta.
Eläimen ääntöelimet mahdollistavat monimutkaiset äänet.
Ääntöelimien toiminta oli harjoituksen aiheena.

Etymologia

Koostuu sanoista 'ääntö' ja 'elin'.

Riimisanakirja

ääntöelin rimmaa näiden kanssa:

sähköelin, näköelin, yhteistyöelin

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

äänielin

Läheisiä sanoja

ääntää, ääntö, ääntöelimistö, ääntöelin, ääreen, ääreinen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro