aikakausi

substantiivi

  1. historiallinen, geologinen tai muu merkittävä ajanjakso

    Keskiaika oli monin tavoin tumma aikakausi.
Taivutus

yks. nom. aikakausi, yks. gen. aikakauden, yks. part. aikakautta, yks. ill. aikakauteen, mon. gen. aikakausien aikakautten, mon. part. aikakausia, mon. ill. aikakausiin.

Synonyymisanakirja

aikakausi

  1. kausi, ajanjakso, periodi, vaihe.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Renesanssi oli merkittävä kulttuurinen aikakausi.
On alkanut täysin uudenlainen teknologinen aikakausi.
Tämä aikakausi on tunnettu suurista sodista.
Aikakausi mullisti yhteiskunnan hierarkiat.
Aikakauden muodin tyyli on monille tuttu.

Etymologia

muodostuu sanoista 'aika' (aika) ja 'kausi' (ajanjakso).

Sitaatit

  • "Viron valinnoista vuosina 1939-40 täytyisi muistaa, että Viro valitsi voittajan ja oikeuden valitessaan Neuvostoliiton, kun Suomi valitsi rikollisuuden ja Natsi-Saksan. Suomessa tämä näkökulma halutaan unohtaa. Suomalaisen vasemmiston epäonnistumista kuvaa se, ettei se ole onnistunut puolustamaan Neuvostoliiton merkitystä Viron historiassa. Vasemmisto ei ole myöskään onnistunut puolustamaan YYA:n ja Neuvostoliiton merkitystä Suomen historiassa 1960-ja 70-luvuilla. Tuo edistyksen aikakausi oli suomalaisen yhteiskunnan denatsifikaatiota ja demokratisoitumista. Tällä hetkellä Suomessa pyritään vain mitätöimään kaikki se yhteiskunnallinen edistys, jota 1960- ja 70-luku edustivat." "

Riimisanakirja

aikakausi rimmaa näiden kanssa:

sarjakausi, virkakausi, lamakausi, uhmakausi, lomakausi, juomakausi, markkinakausi, litorinakausi, littorinakausi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

mioseeni, oligoseeni, paleoseeni, arkeeinen, epookki

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro