ajoaika
substantiivi
-
aika jolloin ajoneuvoa saa ajaa
Hänen ajonaikansa oli keskeytetty.
Taivutus
yks. nom. ajoaika, yks. gen. ajoajan, yks. part. ajoaikaa, yks. ill. ajoaikaan, mon. gen. ajoaikojen ajoaikain, mon. part. ajoaikoja, mon. ill. ajoaikoihin.
Esimerkit
Ajoaika Helsinkiin on noin kolme tuntia.
Optimoimme ajomatkan ajallisuuden ajoaika-analyysillä.
Ruuhkat vaikuttavat ajoaikaan.
Hän laski
Etymologia
Koostuu sanoista 'ajo' (liikkeelläolo) ja 'aika' (kesto, aika).
Käännökset
| englanti |
run-time |
| saksa | Laufzeit (f) |
| romania | timp de funcționare g (m), durată de funcționare g (f) |
Riimisanakirja
ajoaika rimmaa näiden kanssa:
tehoaika, inkubaatioaika, reaktioaika, etsikkoaika, kirkkoaika, aurinkoaika, keskiaurinkoaika, jatkoaika, toukoaika
Läheisiä sanoja
ajo-ohje, ajo-ominaisuus, ajo-opetus, ajoaika, ajoankkuri, ajoharjoittelu