ajokortti
substantiivi
-
asiakirja, joka oikeuttaa ajamaan ajoneuvoa
Hän sai ajokortin 18-vuotiaana.
Taivutus
yks. nom. ajokortti, yks. gen. ajokortin, yks. part. ajokorttia, yks. ill. ajokorttiin, mon. gen. ajokorttien, mon. part. ajokortteja, mon. ill. ajokortteihin.
Esimerkit
Hän sai ajokortin 18-vuotiaana.
Ajokortti on välttämätön autolla ajamiseen.
Olen menettänyt ajokorttini
Etymologia
Koostuu sanoista 'ajo' ja 'kortti' (dokumentit).
Käännökset
| englanti |
driver's licence, driver's license, driving licence, driving license |
| ranska | licence (f) |
| saksa | Lizenz (f), Erlaubnis (f), Genehmigung (f), Schein (m) |
| kreikka | άδεια (f) |
| unkari | engedély, licenc |
| venäjä | лице́нзия (f), удостовере́ние, разреше́ние |
| ruotsi | licens, tillstånd qualifierermission, tillståndshandling qualifier document |
Slangisanakirja
-
tseddi
-
tsetti
Riimisanakirja
ajokortti rimmaa näiden kanssa:
kortti, rahakortti, kannattajakortti, lahjakortti, opiskelijakortti, haltijakortti, paikkakortti, neuvolakortti, maisemakortti, kuvakortti
Liittyvät sanat
ammattiajokortti, green card, kuivua, hyllyLäheisiä sanoja
ajokoe, ajokoira, ajokoirametsästys, ajokortti, ajokunto, ajokuntoinen