altto
substantiivi
-
naisen tai lapsen ääniala tenorin ja sopraanon välillä, tai sellaista ääntä käyttävä laulaja
Hän on erittäin lahjakas altto.
Taivutus
yks. nom. altto, yks. gen. alton, yks. part. alttoa, yks. ill. alttoon, mon. gen. alttojen, mon. part. alttoja, mon. ill. alttoihin.
Esimerkit
Hän laulaa kuorossa alton ääntä.
Alton ääniskaala on matalampi naisäänistä.
Alton osuudet ovat usein monimutkaisia.
Hän harjoitteli alttoäänellään koko viikonlopun.
Alttosoolo oli konsertin kohokohta.
Etymologia
Italiankielestä 'alto', tarkoittaa korkeaa tai syvää ääntä musiikissa.
Käännökset
Liittyvät sanat
kontra-altto, altisti, saksofoni, mezzosopraanoLäheisiä sanoja
alttarivaate, alttiisti, alttius, altto, alttolaulajatar, alttosaksofoni