asunnottomuus
substantiivi
-
tila, jossa ihmisellä ei ole pysyvää asuntoa
Asunnottomuus on vakava ongelma.
Taivutus
yks. nom. asunnottomuus, yks. gen. asunnottomuuden, yks. part. asunnottomuutta, yks. ill. asunnottomuuteen, mon. gen. asunnottomuuksien, mon. part. asunnottomuuksia, mon. ill. asunnottomuuksiin.
Esimerkit
Asunnottomuus lisääntyy talvikuukausina.
Monet hyväntekeväisyysjärjestöt auttavat asunnottomuutta kokevia.
Asunnottomuus on monimutkainen yhteiskunnallinen ongelma.
Uudet ohjelmat pyrkivät vähentämään asunnottomuutta.
Asunnottomuus vaikuttaa koko yhteisöön.
Etymologia
'asunnottomuus' viittaa tilaan, missä henkilö on 'asunnoton'.
Käännökset
Riimisanakirja
asunnottomuus rimmaa näiden kanssa:
alastomuus, hampaattomuus, selkärangattomuus, rahattomuus, tahattomuus, rauhattomuus, asiattomuus, viattomuus, ajattomuus, rajattomuus
Läheisiä sanoja
asunnonhaltija, asunnonvälitys, asunnoton, asunnottomuus, asunto, asunto-oikeus