bongo
substantiivi
-
musiikki-instrumentti, joka koostuu kahdesta pienestä rummusta.
Hän soittaa bongoja bändissä.
-
Bongorumpu
Synonyymisanakirja
bongo
-
Tragelaphus eurycerus, Boocercus eurycerus, bongorumpu.
Esimerkit
Hänen hyllyllään oli pari bongoja.
Bongoja soitettiin festivalilla.
Hän oppi soittamaan bongoja nuorena.
Bongoilla on rytmikäs ääni.
Bongot täydensivät musiikkikokemusta.
Etymologia
Peräisin afrikkalaisesta kielestä
Käännökset
englanti |
bongo
A striped bovine mammal found in Africa, Tragelaphus eurycerus. puhekieltä To beat with an irregular rhythm. To hit something rhythmically with the hands. English bongo, Tragelaphus eurycerus (syn. (taxlink))
(ja-romanization of) (l) (gloss) left (l) (Tragelaphus eurycerus}) large canoe puhekieltä brain brains (gloss) |
ranska | bongo (m) |
saksa | Bongo |
venäjä | бо́нго (m), бонго́ (m) |
Slangisanakirja
-
piste urheilussa : Montaks bongoo teit tänää?
Sitaatit
"Obi-Wan:' Mestari, mikä on bongo"
Läheisiä sanoja
bongari, bongata, bongaus, bongo, bongorumpu, bonus