ehto
substantiivi
-
asiat, joita on täytettävä ennen minkään tekemistä tai saavuttamista
Sopimuksessa on useita ehtoja.
Taivutus
yks. nom. ehto, yks. gen. ehdon, yks. part. ehtoa, yks. ill. ehtoon, mon. gen. ehtojen, mon. part. ehtoja, mon. ill. ehtoihin.
Etymologia
Tulee vanhasta suomalais-ugrilaisesta sanasta, joka tarkoittaa 'edellytys' tai 'ehto'.
esto-; sukulaissanat karjala ehto, pohjoissaame eaktu. Englanniksi condition
Käännökset
| englanti |
precondition condition, term qualification |
Sanonnat
"Elä alakuloa pelkää Alakulo on seuraavan vireyden ehto."
"Elä alakuloa pelkää. Alakulo on seuraavan vireyden ehto."
Riimisanakirja
ehto rimmaa näiden kanssa:
virkaehto, lainaehto, reunaehto, kauppaehto, vuokraehto, hehto, minimiehto, indeksiehto, myyntiehto
Liittyvät sanat
reunaehto, kovenantti, klausuuli, postulaatti, lakkoehtoLäheisiä sanoja
ehta, ehtimiseen, ehtiä, ehto, ehtoisa, ehtolainen