epätoivo

substantiivi

1. syvä tunne toivon puutteesta tai menetyksestä

   Hän tunsi syvää epätoivoa.

Taivutus

yks. nom. epätoivo, yks. gen. epätoivon, yks. part. epätoivoa, yks. ill. epätoivoon, mon. gen. epätoivojen, mon. part. epätoivoja, mon. ill. epätoivoihin.

Synonyymisanakirja

epätoivo

1. toivottomuus, apeus, lohduttomuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kolmannen epäonnistumisen jälkeen hän koki epätoivoa.
Kokouksen päätös sai hänet epätoivoiseksi.
Hänessä näkyi epätoivo haasteen edessä.
Epätoivo valtasi mielen yksinäisyydessä.
Epätoivon keskellä hän löysi toivonpilkahduksen.

Käännökset

Slangisanakirja

• desperado: epätoivoinen ihminen : Ne oli ihan jotai desperaadoja.

Sanonnat

"Epätoivo ei ole koskaan ilman suloutta."

"Epätoivo on hinta, jonka joutuu maksamaan, kun asettaa itselleen mahdottoman tavoitteen Graham Greene."

Riimisanakirja

epätoivo rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

epätodennäköinen, epätodennäköisesti, epätodennäköisyys, epätoivo, epätoivoinen, epätoivoisesti