epäsuhta

substantiivi

1. tila tai ominaisuus, joka ei ole tasapainossa tai järjestyksessä

   Vaatteen koko oli epäsuhta hänen kokoonsa verrattuna.

Taivutus

yks. nom. epäsuhta, yks. gen. epäsuhdan, yks. part. epäsuhtaa, yks. ill. epäsuhtaan, mon. gen. epäsuhtien epäsuhtain, mon. part. epäsuhtia, mon. ill. epäsuhtiin.

Synonyymisanakirja

epäsuhta

1. ristiriita, epätasapaino, vääryys, epäkohta, eroavuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Projektin resurssien ja tavoitteiden välillä oli epäsuhta.
Budjetissa oli huomattava epäsuhta tulojen ja menojen välillä.
Epäsuhta huomattiin heti keskustelussa.
Tuloerojen epäsuhta oli ilmeinen.
Epäsuhdan korjaaminen oli välttämätöntä.

Käännökset

Sitaatit

• "Aristokraatit Sama muotojen epäsuhta, fyysillinen likaisuus, nihkeys, samanlainen hampaaton vanhuus ja vastenmielinen kuolema kuin porvalieukollakin."

Riimisanakirja

epäsuhta rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

epäsovinnaisesti, epäsovinnaisuus, epäsuhde, epäsuhta, epäsuhtainen, epäsuhtaisesti