erävartija

substantiivi

  1. henkilö, joka valvoo metsästys-, kalastus- ja eräalueita

    Erävartija huomasi kalastajien rikkovan sääntöjä.
Taivutus

yks. nom. erävartija, yks. gen. erävartijan, yks. part. erävartijaa, yks. ill. erävartijaan, mon. gen. erävartijoiden erävartijoitten erävartijain, mon. part. erävartijoita, mon. ill. erävartijoihin.

Synonyymisanakirja

erävartija

  1. valvoja.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Erävartija valvoi metsän rauhaa.
Hän kouluttautui erävartijaksi vuosia.
Erävartijan tehtäviin kuuluu monenlaisia töitä.
Ystäväni työskentelee nyt erävartijana.
Paikallinen erävartija auttoi eksynyttä retkeilijää.

Riimisanakirja

erävartija rimmaa näiden kanssa:

vartija, kunniavartija, rajavartija, henkivartija, merivartija, majakanvartija, siveydenvartija, ovenvartija, lainvartija, vanginvartija

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

erätaito, erätalous, erätauko, erävartija, erävoitto, eräänlainen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro