erakkoluonne

substantiivi

  1. yksinäinen tai eristäytynyt luonne

    Hänellä on erakkoluonne, hän viihtyy parhaiten yksin.
Taivutus

yks. nom. erakkoluonne, yks. gen. erakkoluonteen, yks. part. erakkoluonnetta, yks. ill. erakkoluonteeseen, mon. gen. erakkoluonteiden erakkoluonteitten, mon. part. erakkoluonteita, mon. ill. erakkoluonteisiin erakkoluonteihin.

Synonyymisanakirja

erakkoluonne

  1. syrjäänvetäytyvä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä on erakkoluonne.
Erakkoluonne vetää häntä pois ihmismassoista.
Erakkoluonne kaipaa aina omaa aikaa.
Hänen erakkoluonteensa teki hänestä hyvin itsenäisen.
Erakkoluonne näkyi hänen käytöksessään.

Etymologia

Erakko viritelmä + luonne.

Riimisanakirja

erakkoluonne rimmaa näiden kanssa:

luonne, taistelijaluonne, taiteilijaluonne, peluriluonne, kansanluonne, yleisluonne, ihmisluonne, perusluonne

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

ihmisarka

Läheisiä sanoja

epäämätön, erakko, erakkoelämä, erakkoluonne, erakkorapu, erakoitua

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu