erakkoluonne
substantiivi
-
yksinäinen tai eristäytynyt luonne
Hänellä on erakkoluonne, hän viihtyy parhaiten yksin.
Taivutus
yks. nom. erakkoluonne, yks. gen. erakkoluonteen, yks. part. erakkoluonnetta, yks. ill. erakkoluonteeseen, mon. gen. erakkoluonteiden erakkoluonteitten, mon. part. erakkoluonteita, mon. ill. erakkoluonteisiin erakkoluonteihin.
Esimerkit
Hänellä on erakkoluonne.
Erakkoluonne vetää häntä pois ihmismassoista.
Erakkoluonne kaipaa aina omaa aikaa.
Hänen erakkoluonteensa teki hänestä hyvin itsenäisen.
Erakkoluonne näkyi hänen käytöksessään.
Etymologia
Erakko viritelmä + luonne.
Käännökset
Riimisanakirja
erakkoluonne rimmaa näiden kanssa:
luonne, taistelijaluonne, taiteilijaluonne, peluriluonne, kansanluonne, yleisluonne, ihmisluonne, perusluonne
Liittyvät sanat
ihmisarkaLäheisiä sanoja
epäämätön, erakko, erakkoelämä, erakkoluonne, erakkorapu, erakoitua