erikoisvaltuus

substantiivi

  1. erityinen oikeus tai lupa, joka antaa laillisen mahdollisuuden toimia tietyllä tavalla

    Hänellä on erikoisvaltuus päättää sopimuksesta.
Taivutus

yks. nom. erikoisvaltuus, yks. gen. erikoisvaltuuden, yks. part. erikoisvaltuutta, yks. ill. erikoisvaltuuteen, mon. gen. erikoisvaltuuksien, mon. part. erikoisvaltuuksia, mon. ill. erikoisvaltuuksiin.

Synonyymisanakirja

erikoisvaltuus

  1. erityisvaltuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä on erikoisvaltuus toimia tilanteessa.
Erikoisvaltuuksia käytetään turvallisuutta varten.
Erikoisvaltuuksien saaminen vaatii perusteluja.
Komitealla on erikoisvaltuuksia.
Erikoisvaltuuksilla tehtiin päätös.

Riimisanakirja

erikoisvaltuus rimmaa näiden kanssa:

valtuus, toimivaltuus

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro