eriste

substantiivi

  1. aine tai rakenne, joka estää lämmön, sähkön tai äänen siirtymisen

    Asuntomme seinissä on hyvät eristeet.
Taivutus

yks. nom. eriste, yks. gen. eristeen, yks. part. eristettä, yks. ill. eristeeseen, mon. gen. eristeiden eristeitten, mon. part. eristeitä, mon. ill. eristeisiin eristeihin.

Synonyymisanakirja

eriste

  1. dielektrinen aine, eristin, eristeaine, eristysaine.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tarkista

Etymologia

Johdos verbistä 'eristää' ja suffiksista '-e', tarkoittaa asiaa, joka eristää

Riimisanakirja

eriste rimmaa näiden kanssa:

pikieriste, kumieriste, äänieriste, vesieriste, muovieriste, kosteudeneriste, ääneneriste, sähköneriste, lämmöneriste

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

vuorivilla, sadekaulus, lämpöeriste, äänieriste, kosteuseristys

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro