eriytys
substantiivi
-
prosessi, jossa asiat tai ihmiset muuttuvat erilaisemmiksi toisistaan
Sosiaalinen eriytys on iso ongelma meidän yhteiskunnassa.
Taivutus
yks. nom. eriytys, yks. gen. eriytyksen, yks. part. eriytystä, yks. ill. eriytykseen, mon. gen. eriytysten eriytyksien, mon. part. eriytyksiä, mon. ill. eriytyksiin.
Esimerkit
Eriytys tapahtuu hitaasti mutta varmasti.
Koulussa toteutetaan eriytystä oppilaiden tarpeiden mukaan.
Eriytys voi olla monivaiheinen prosessi.
Projektin eriytys selkeytti tavoitteita.
Ryhmän jaon myötä eriytys tuli selväksi.
Etymologia
Johdettu verbistä 'eriytyä'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
erivärinen, erivärisyys, eriyttää, eriytys, eriytyä, eriävä