erävartija
substantiivi
-
henkilö, joka valvoo metsästys-, kalastus- ja eräalueita
Erävartija huomasi kalastajien rikkovan sääntöjä.
Taivutus
yks. nom. erävartija, yks. gen. erävartijan, yks. part. erävartijaa, yks. ill. erävartijaan, mon. gen. erävartijoiden erävartijoitten erävartijain, mon. part. erävartijoita, mon. ill. erävartijoihin.
Esimerkit
Erävartija valvoi metsän rauhaa.
Hän kouluttautui erävartijaksi vuosia.
Erävartijan tehtäviin kuuluu monenlaisia töitä.
Ystäväni työskentelee nyt erävartijana.
Paikallinen erävartija auttoi eksynyttä retkeilijää.
Käännökset
Riimisanakirja
erävartija rimmaa näiden kanssa:
vartija, kunniavartija, rajavartija, henkivartija, merivartija, majakanvartija, siveydenvartija, ovenvartija, lainvartija, vanginvartija
Läheisiä sanoja
erätaito, erätalous, erätauko, erävartija, erävoitto, eräänlainen