etsaaja
substantiivi
-
henkilö, joka kaivertaa tai koristaa metallia tai lasia etsaamalla
Hän työskentelee ammatikseen etsaajana.
Taivutus
yks. nom. etsaaja, yks. gen. etsaajan, yks. part. etsaajaa, yks. ill. etsaajaan, mon. gen. etsaajien etsaajain, mon. part. etsaajia, mon. ill. etsaajiin.
Esimerkit
Etsaaja loi taidetta metallilevyille.
Etsatut kuvat vaativat taitoa ja tarkkuutta.
Hän työskentelee etsaajana omassa studiossaan.
Etsauksen taito on vaativa.
Etsaajat käyttävät happoa kaivertaakseen kuvia.
Etymologia
Johdettu verbistä 'etsata'
Käännökset
englanti |
etcher |
Läheisiä sanoja
etnomusikologia, etoa, etruski, etsaaja, etsata, etsaus