fenotyyppi

substantiivi

  1. organismin ilmiasu, joka määräytyy geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen perusteella

    Fenotyyppi voi vaihdella yksilön elämän aikana.
Taivutus

yks. nom. fenotyyppi, yks. gen. fenotyypin, yks. part. fenotyyppiä, yks. ill. fenotyyppiin, mon. gen. fenotyyppien, mon. part. fenotyyppejä, mon. ill. fenotyyppeihin.

Synonyymisanakirja

fenotyyppi

  1. ilmiasu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Fenotyyppi näkyy yksilön piirteissä.
Genetiikka tutkii fenotyyppien vaihtelua.
Fenotyyppi muodostuu geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta.
Kasvin fenotyyppi voi vaihdella olosuhteiden mukaan.
Fenotyypit auttavat tunnistamaan lajikkeita.

Etymologia

Tulee kreikan sanasta phaino eli 'ilmestyä', tarkoittaa yksilön havaittavia ominaisuuksia.

Riimisanakirja

fenotyyppi rimmaa näiden kanssa:

tyyppi, käenkaali-oravanmarjatyyppi, mustikkatyyppi, variksenmarja-mustikkatyyppi, puolukka-mustikkatyyppi, käenkaali-mustikkatyyppi, puolukkatyyppi, variksenmarja-puolukkatyyppi, madonnatyyppi, laivatyyppi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

genotyyppi, ilmiasu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro