hörhö
substantiivi
-
hölmö, hassu henkilö
Joskus hän on melkoinen hörhö.
Taivutus
yks. nom. hörhö, yks. gen. hörhön, yks. part. hörhöä, yks. ill. hörhöön, mon. gen. hörhöjen, mon. part. hörhöjä, mon. ill. hörhöihin.
Synonyymisanakirja
hörhö
-
kummallinen, erikoinen, omituinen, fanaatikko, hullu, epätavallinen, outo, kummallinen, oudonlainen, eksentrinen, omintakeinen, poikkeuksellinen, erikoinen.
Esimerkit
Hän on hiukan hörhö ajatuksineen.
Kylällä liikkuu eräs vanha hörhö.
Hörhö hahmo esiintyi television viihdeohjelmassa.
Etymologia
Voi olla yhdistelmä leikillisistä morfeemeista
Käännökset
| englanti |
crackpot |
| saksa | Spinner (m) |
| venäjä | ебанат (m), фрик (m), чуда́к (m) |
Slangisanakirja
-
outo ihminen
-
hörhö, friikki: outo / alaansa täysin keskittynyt
-
hörhöilee: oleilla
Riimisanakirja
hörhö rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
höpöttää, höpötys, hörhelö, hörhö, höristellä, höristää
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä