hapenpuute

substantiivi

  1. tila, jossa elimistö tai elin ei saa riittävästi happea

    Hapenpuute voi aiheuttaa vakavia ongelmia.
Taivutus

yks. nom. hapenpuute, yks. gen. hapenpuutteen, yks. part. hapenpuutetta, yks. ill. hapenpuutteeseen, mon. gen. hapenpuutteiden hapenpuutteitten, mon. part. hapenpuutteita, mon. ill. hapenpuutteisiin hapenpuutteihin.

Synonyymisanakirja

hapenpuute

  1. asfyksia, tukehtuminen, anoksia.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hapenpuute aiheutti kovan kivun.
Vuorella oli hapenpuute.
Hapenpuute vaatii nopeaa hoitoa.

Etymologia

Koostuu sanoista 'happi' ja 'puute'.

Riimisanakirja

hapenpuute rimmaa näiden kanssa:

raudanpuute, rahanpuute, ajanpuute, tilanpuute, vedenpuute, unenpuute, vitamiininpuute, tiedonpuute, uskonpuute

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

hypoksia, hypoksemia

Läheisiä sanoja

hapekas, hapenkulutus, hapenottokyky, hapenpuute, hapera, hapero

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro