harhautuma

substantiivi

1. tila tai tapahtuma, jossa joku on johtunut harhaan

   Hänen harhautumansa johti suuriin ongelmiin.

Taivutus

yks. nom. harhautuma, yks. gen. harhautuman, yks. part. harhautumaa, yks. ill. harhautumaan, mon. gen. harhautumien harhautumain, mon. part. harhautumia, mon. ill. harhautumiin.

Synonyymisanakirja

harhautuma

1. poikkeama.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Harhautuma oli yllättävän laaja.
Se oli selkeä harhautuma

Käännökset

Riimisanakirja

harhautuma rimmaa näiden kanssa:

hautuma, turhautuma, hajautuma, jakautuma, normaalijakautuma, ikäjakautuma, takautuma, sekautuma, ruuhkautuma

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

harhauma, harhauttaa, harhautua, harhautuma, harhautus, harilla