harjanne

substantiivi

  1. Katon yläosa tai vuoren, maaston korkein kohta

    Tuuli puhaltaa voimakkaasti harjanteella.
Taivutus

yks. nom. harjanne, yks. gen. harjanteen, yks. part. harjannetta, yks. ill. harjanteeseen, mon. gen. harjanteiden harjanteitten, mon. part. harjanteita, mon. ill. harjanteisiin harjanteihin.

Synonyymisanakirja

harjanne

  1. harju, kukkulajono.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vuoren harjanne erottuu maisemassa.
Kiipeilimme harjannetta pitkin.
Harjanne tarjosi upeat näkymät laaksoon.

Etymologia

Suom. sanasta harja (nousu, selänne) + -nne (johdin)

Riimisanakirja

harjanne rimmaa näiden kanssa:

iljanne, kujanne

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

harju, ylänne, karho, sorainen, köli

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro