havittelu
substantiivi
-
jatkuvasti saavuttamaan tai saavuttamaan jotain, usein itsekkäästi tai ahneesti
Hänen elämässään vallitsi jatkuva havittelu.
Taivutus
yks. nom. havittelu, yks. gen. havittelun, yks. part. havittelua, yks. ill. havitteluun, mon. gen. havittelujen havitteluiden havitteluitten, mon. part. havitteluja havitteluita, mon. ill. havitteluihin.
Esimerkit
Hänen havittelunsa palkittiin lopulta.
Havittelu voi joskus olla turhaa.
Urheilussa havittelu ja työ yhdistyvät.
Käännökset
Riimisanakirja
havittelu rimmaa näiden kanssa:
ohittelu, uhittelu, lajittelu, käsinlajittelu, luokittelu, laatuluokittelu, valittelu, surunvalittelu, huolittelu, sommittelu
Läheisiä sanoja
havisuttaa, havitella, havittelija, havittelu, havu, havuköynnös