heilaus
substantiivi
-
äkillinen suuntaan tai toiseen tehty liike
Hänen heilauksensa oli niin voimakas, että se kaatoi maljakon.
Taivutus
yks. nom. heilaus, yks. gen. heilauksen, yks. part. heilausta, yks. ill. heilaukseen, mon. gen. heilausten heilauksien, mon. part. heilauksia, mon. ill. heilauksiin.
Esimerkit
Vahva heilaus heilautti venettä.
Hänen golflyöntinsä sisälsi voimakkaan heilauksen.
Varo heilauttamaan liikaa
Käännökset
Läheisiä sanoja
heilahtelu, heilakka, heilastella, heilaus, heilautella, heilauttaa