helinä

substantiivi

  1. ääni, joka kuulostaa heikolta tai hienolta, kuten kellon tai kulkusen ääni

    Kulkusten helinä kuuluu kauas.
Taivutus

yks. nom. helinä, yks. gen. helinän, yks. part. helinää, yks. ill. helinään, mon. gen. helinöiden helinöitten helinäin, mon. part. helinöitä, mon. ill. helinöihin.

Synonyymisanakirja

helinä

  1. kalske, räminä, kolina, kalina, kalskahdus, kilinä, rätinä, kilahtelu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Korujen helinä kuului oven takaa.
Tuulikellon helinä rauhoitti mielen.
Aamun hiljaisuudessa kuului vain leijonan helinä.

Etymologia

Johdettu verbistä 'helistä', joka tarkoittaa ääntä, joka syntyy esineiden kilisemisestä.

Riimisanakirja

helinä rimmaa näiden kanssa:

sanahelinä

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

helke, helske, tiuku

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro