hellapuu
substantiivi
-
puu, joka on tarkoitettu poltettavaksi hellassa
Saan hellapuut naapurilta.
Taivutus
yks. nom. hellapuu, yks. gen. hellapuun, yks. part. hellapuuta, yks. ill. hellapuuhun, mon. gen. hellapuiden hellapuitten, mon. part. hellapuita, mon. ill. hellapuihin.
Esimerkit
Puutarhasta saatiin raikasta hellapuuta.
Hellapuu pitää keittiön lämpimänä.
Hellävaraista hellapuuta käytettiin lämmitykseen.
Etymologia
Viittaa polttopuihin, joita käytetään vanhanmallisessa puuhellassa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
hellanrengas, hellanrinki, hellapoliisi, hellapuu, helle, helleaalto