hiippari
substantiivi
-
henkilö, joka liikkuu hiipien tai salaa
Ennen poliisiaika yleisnimitys hiipparille oli rosvo.
Taivutus
yks. nom. hiippari, yks. gen. hiipparin, yks. part. hiipparia, yks. ill. hiippariin, mon. gen. hiipparien hiippareiden hiippareitten, mon. part. hiippareja hiippareita, mon. ill. hiippareihin.
Synonyymisanakirja
hiippari
-
hiiviskelijä, väijyjä, vaanija, hiippailija, ahdistelija.
Esimerkit
Hiippari nähtiin kaupungilla.
Naapuri epäili
Käännökset
englanti |
sneak |
ranska | resquilleur (m) |
saksa | Duckmäuser (m), Duckmäuserin (f), Kriecher (m), Kriecherin (f) |
Slangisanakirja
-
omituinen / kulkuri : Ralestaki on tullu ihme-hiippari.
Liittyvät sanat
hiippailija, palloilija, nörtti, hyypiöLäheisiä sanoja
hiippakuntakokous, hiippalakki, hiippaläppä, hiippari, hiipua, hiirakko