hikoilu
substantiivi
-
hien eritysprosessi
Hikoilu on kehon luonnollinen tapa viilentyä.
Taivutus
yks. nom. hikoilu, yks. gen. hikoilun, yks. part. hikoilua, yks. ill. hikoiluun, mon. gen. hikoilujen hikoiluiden hikoiluitten, mon. part. hikoiluja hikoiluita, mon. ill. hikoiluihin.
Synonyymisanakirja
hikoilu
-
ruumiintoiminto, toiminto, hyperhidroosi, hyperidrosis, polyhidroosi.
Esimerkit
Hikoilu on kehon tapa viilentää itseään.
Häpeää hikoiluaan juhlissa.
Hikoilu voi kertoa kehon stressistä.
Käännökset
Liittyvät sanat
perspiraatio, hidroosi, reflektorinen, rasvoittaaLäheisiä sanoja
hikka, hikkori, hikoilla, hikoilu, hikoiluttaa, hila