historiatiede

substantiivi

  1. tiede, joka tutkii menneisyyttä ja sen tapahtumia

    Hän opiskelee historiatiedettä.
Taivutus

yks. nom. historiatiede, yks. gen. historiatieteen, yks. part. historiatiedettä, yks. ill. historiatieteeseen, mon. gen. historiatieteiden historiatieteitten, mon. part. historiatieteitä, mon. ill. historiatieteisiin historiatieteihin.

Synonyymisanakirja

historiatiede

  1. kronikkatiede.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Historiatiede tutkii menneisyyden ilmiöitä.
Hän valitsi yliopistossa historiatieteen pääaineekseen.
Historiatiede on laaja ja kattava ala.

Etymologia

Alkuperä: Yhdistelmä 'historia' ja 'tiede', viittaa tieteenalaan, joka tutkii historiaa.

Riimisanakirja

historiatiede rimmaa näiden kanssa:

rajatiede, salatiede, ilmatiede, kansatiede, liikuntatiede, yhteiskuntatiede, sotatiede

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

historia

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro