horjuva
adjektiivi
-
joko fyysisesti tai metaforisesti tasapainoaan menettävä
Ryhmän johtajuus on horjuva.
Taivutus
yks. nom. horjuva, yks. gen. horjuvan, yks. part. horjuvaa, yks. ill. horjuvaan, mon. gen. horjuvien horjuvain, mon. part. horjuvia, mon. ill. horjuviin.
Esimerkit
Hänen äänensä oli itkun vuoksi horjuva.
Näimme hänen horjuvan varjoissa.
Hänen horjuvat askeleensa paljastivat väsymyksen.
Etymologia
Tulee verbistä 'horjua', joka tarkoittaa epävakaata liikettä. Adjektiivi kuvaa jotain, mikä ei ole stabiili.
Käännökset
Liittyvät sanat
horjua, labiili, kiikkerä, hutera, horjuvainenLäheisiä sanoja
horjumaton, horjunta, horjuttaa, horjuva, horjuvainen, horjuvaisuus