hourailu

substantiivi

1. tunne tai tila jossa ei ole järkeä tai yökkäisyyttä

   Lääkkeiden sivuvaikutuksena hänellä oli epämääräistä hourailua.

Taivutus

yks. nom. hourailu, yks. gen. hourailun, yks. part. hourailua, yks. ill. hourailuun, mon. gen. hourailujen hourailuiden hourailuitten, mon. part. hourailuja hourailuita, mon. ill. hourailuihin.

Synonyymisanakirja

hourailu

1. kiivas puhe.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hourailu loppui kun kuume laski.
Yön hourailu herätti muut matkustajat.
Hänen hourailunsa oli osittain jopa hauskaa.

Käännökset

Riimisanakirja

hourailu rimmaa näiden kanssa:

seurailu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

houkutuslintu, houkutusääni, hourailla, hourailu, houre, houreinen