huikentelu

substantiivi

1. toiminta, jossa puhutaan tai huudetaan hajanaisesti ja huolimattomasti

   Huikentelu teki hänen ohjeistaan käsittämättömiä.

Taivutus

yks. nom. huikentelu, yks. gen. huikentelun, yks. part. huikentelua, yks. ill. huikenteluun, mon. gen. huikentelujen huikenteluiden huikenteluitten, mon. part. huikenteluja huikenteluita, mon. ill. huikenteluihin.

Synonyymisanakirja

huikentelu

1. irstailu, himokkuus, rivous, hillittömyys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen huikentelunsa ei jää huomaamatta.
Huikentelu ei auta meitä.
Hän on mestari huikentelussa.

Käännökset

Riimisanakirja

huikentelu rimmaa näiden kanssa:

rakentelu, komentelu, oksentelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

huikentelevaisuus, huikentelevasti, huikentelevuus, huikentelu, huikka, huikkaus