hukkaääni
substantiivi
-
äänestyslappu tai äänioikeus, joka on käytetty sellaiseen ehdokkaaseen, joka ei tule valituksi
Hän tiesi, että hänen äänensä oli hukkaääni.
Taivutus
yks. nom. hukkaääni, yks. gen. hukkaäänen, yks. part. hukkaääntä, yks. ill. hukkaääneen, mon. gen. hukkaäänten hukkaäänien, mon. part. hukkaääniä, mon. ill. hukkaääniin.
Esimerkit
Monet pelkäävät
Käännökset
Riimisanakirja
hukkaääni rimmaa näiden kanssa:
ääni, jaa-ääni, varattu-ääni, ylä-ääni, hajaääni, poikaääni, alaääni, infraääni, soraääni
Läheisiä sanoja
hukkateillä, hukkatila, hukkautua, hukkaääni, hukkua, hukkumiskuolema