huurre
substantiivi
-
pienen jääkiteiden muodostuma kylmissä olosuhteissa
Huurre peitti ikkunan aamulla.
Taivutus
yks. nom. huurre, yks. gen. huurteen, yks. part. huurretta, yks. ill. huurteeseen, mon. gen. huurteiden huurteitten, mon. part. huurteita, mon. ill. huurteisiin huurteihin.
Esimerkit
Puiden oksilla oli kaunis huurre.
Aamu toi mukanaan huurteen.
Huurre koristeli ikkunat välkehtivinä.
Etymologia
Tulee lainasta proto-suomalais-ugrilaisesta sanasta, joka tarkoittaa jäätynyttä vettä tai kuurakerrosta.
Käännökset
Liittyvät sanat
sadanta, härmäLäheisiä sanoja
huumorintajuinen, huumorintajuisesti, huuri, huurre, huurrelasta, huurrepöytä