häntä

substantiivi

  1. useimmissa eläinlajeissa esiintyvä ruumiinosa, joka jatkuu selkärangan jälkeen

    Koiran häntä heilui iloisesti.
Taivutus

yks. nom. häntä, yks. gen. hännän, yks. part. häntää, yks. ill. häntään, mon. gen. häntien häntäin, mon. part. häntiä, mon. ill. häntiin.

Synonyymisanakirja

häntä

  1. pyrstö.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koira heilutti häntäänsä iloisesti.
Kissan häntä pörhistyi pelosta.
Hänen häntänsä oli katkennut.

Etymologia

Peräisin kantauralin sanasta *šä??ä, joka tarkoittaa häntää.

sukulaissanat karjala hjandü. Englanniksi tail

Slangisanakirja

  • miehen sukuelin

  • häntä-veikko: sukupuolisesti aktiivi mies

Sanonnat

"Aviomies on hän jota ennen toivoisit kuolevasi – ettet joutuisi elämään ilman häntä."

"Elämä on haihtuva varjo ja nuoruus on lähtevä vieras Kun nuori mies sanoo olevansa nälissään, usko häntä; mutta kun hän sanoo olevansa väsynyt, älä häntä usko."

"Ennen kuin ryhdyt arvostelemaan jotakuta, kulje ensin kilometri hänen kengissään Sitten kun ryhdyt arvostelemaan häntä, oletkin jo kilometrin päässä - ja sinulla on hänen kenkänsä."

"Eräs ihminen sanoi toiselle, joka oli häntä panetellut: »Jos on totta, mitä olet puhunut, suokoon Jumala minulle anteeksi; ja jos se on valetta, suokoon Hän sinulle »."

"Helvetin valtias tekee mitä häntä hitto vie huvittaa."

Riimisanakirja

häntä rimmaa näiden kanssa:

hiihdäntä, tähkäidäntä, säädäntä, lainsäädäntä, siimahäntä, kippurahäntä, kissanhäntä, rotanhäntä, hiirenhäntä

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kateeksi, liikauttaa, hän, sääli

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro