hörhelö
substantiivi
-
kudottu tai ommeltu koriste, joka ripustetaan vaatteen reunalle
Hänellä oli hörhelömekko päällään.
Taivutus
yks. nom. hörhelö, yks. gen. hörhelön, yks. part. hörhelöä, yks. ill. hörhelöön, mon. gen. hörhelöjen hörhelöiden hörhelöitten, mon. part. hörhelöjä hörhelöitä, mon. ill. hörhelöihin.
Esimerkit
Mekon helma on täynnä hörhelöitä.
Hänellä on usein hörhelöitä vaatteissaan.
Hörhelöt tekevät puvusta näyttävän.
Etymologia
Mahdollisesti yhdistelmä ja leikillinen muoto sanasta 'hörhiä'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
höpöpuhe, höpöttää, höpötys, hörhelö, hörhö, höristellä