ilmatila
substantiivi
-
alue ilmakehässä, joka on määritelty erityiseen käyttöön
Ilmatila on suljettu lennoilta.
Taivutus
yks. nom. ilmatila, yks. gen. ilmatilan, yks. part. ilmatilaa, yks. ill. ilmatilaan, mon. gen. ilmatilojen ilmatilain, mon. part. ilmatiloja, mon. ill. ilmatiloihin.
Esimerkit
Maamme ilmatilaa valvotaan jatkuvasti.
Lento sai luvan ylittää toisen maan ilmatilan.
Ilmatila oli hetkittäin ruuhkainen.
Käännökset
Liittyvät sanat
sulku, tila, taivasLäheisiä sanoja
ilmatieteilijä, ilmatiiviisti, ilmatiivis, ilmatila, ilmatoiminta, ilmaton