impi
substantiivi
-
vanhakantainen sana, joka tarkoittaa nuorta naimatonta naista
Impi istui joen rannalla laulamassa.
Taivutus
yks. nom. impi, yks. gen. immen, yks. part. impeä, yks. ill. impeen, mon. gen. impien, mon. part. impiä, mon. ill. impiin.
Esimerkit
Impi istuu metsän reunalla.
Kansantarinoissa impi kuvataan usein kauniina.
Impin laulut kuultiin kaukaa metsän siimeksestä.
Että siis Koskisenkin totisessa perheessä osattiin näin ilakoida! Että hurskas, naisellinen impi, joka ei avannut suutaan seuroissa eikä käynyt teatterissa, että hänkin osasi telmiä! - sitä emme olisi osanneet aavistaakaan
Etymologia
Vanhahtava suomalainen sana, tarkoittaen neitoa tai nuorta naista.
Käännökset
englanti |
maid |
Liittyvät sanat
immyt, lemmenhaave, neito, neitsytLäheisiä sanoja
imperialisti, imperialistinen, imperiumi, impi, impivaaralainen, impivaaralaisuus