infantiilius
substantiivi
-
lapsenomainen käytös tai mielentila
Hänen infantiilius herätti ihmetystä.
Taivutus
yks. nom. infantiilius, yks. gen. infantiiliuden, yks. part. infantiiliutta, yks. ill. infantiiliuteen, mon. gen. infantiiliuksien, mon. part. infantiiliuksia, mon. ill. infantiiliuksiin.
Esimerkit
Infantiilius näkyy joskus aikuistenkin käyttäytymisessä.
Psykologit tutkivat infantiiliuden ilmenemistä aikuisilla.
Infantiilius voi aiheuttaa väärinkäsityksiä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
inertti, inessiivi, infantiili, infantiilius, infantilismi, infarkti