inkvisiittori

substantiivi

  1. henkilö joka tutkii tai tarkastaa, erityisesti uskonnollisiin asioihin liittyen

    Inkvisiittori tutki noituudesta epäiltyjä ihmisiä keskiajalla.
Taivutus

yks. nom. inkvisiittori, yks. gen. inkvisiittorin, yks. part. inkvisiittoria, yks. ill. inkvisiittoriin, mon. gen. inkvisiittorien inkvisiittoreiden inkvisiittoreitten, mon. part. inkvisiittoreja inkvisiittoreita, mon. ill. inkvisiittoreihin.

Synonyymisanakirja

inkvisiittori

  1. kuulustelija.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Inkvisiittori kuulusteli epäiltyä.
Keskiajan inkvisiittorit harjoittivat tiukkoja tutkimuksia.
Inkvisiittorin tehtävä oli haastava.
Elokuvassa oli pelottava inkvisiittori.
Inkvisiittorien maine oli pelottava.

Etymologia

Peräisin latinan sanasta 'inquisitor'

Riimisanakirja

inkvisiittori rimmaa näiden kanssa:

inhibiittori, kondiittori, korrepetiittori

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

inkontinenssi, inkubaatioaika, inkubaattori, inkvisiittori, inkvisitio, innoissaan

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro