inkvisiittori
substantiivi
-
henkilö joka tutkii tai tarkastaa, erityisesti uskonnollisiin asioihin liittyen
Inkvisiittori tutki noituudesta epäiltyjä ihmisiä keskiajalla.
Taivutus
yks. nom. inkvisiittori, yks. gen. inkvisiittorin, yks. part. inkvisiittoria, yks. ill. inkvisiittoriin, mon. gen. inkvisiittorien inkvisiittoreiden inkvisiittoreitten, mon. part. inkvisiittoreja inkvisiittoreita, mon. ill. inkvisiittoreihin.
Esimerkit
Inkvisiittori kuulusteli epäiltyä.
Keskiajan inkvisiittorit harjoittivat tiukkoja tutkimuksia.
Inkvisiittorin tehtävä oli haastava.
Elokuvassa oli pelottava inkvisiittori.
Inkvisiittorien maine oli pelottava.
Etymologia
Peräisin latinan sanasta 'inquisitor'
Käännökset
englanti |
Inquisitor inquisitor |
Läheisiä sanoja
inkontinenssi, inkubaatioaika, inkubaattori, inkvisiittori, inkvisitio, innoissaan