irtain
adjektiivi
-
sellainen, joka voidaan erottaa kokonaisuudesta; irtaimisto
Kokoelma sisältää myös irtonaisia lehtiä.
Taivutus
yks. nom. irtain, yks. gen. irtaimen, yks. part. irtainta, yks. ill. irtaimeen, mon. gen. irtaimien irtainten, mon. part. irtaimia, mon. ill. irtaimiin.
Synonyymisanakirja
irtain
-
henkilökohtainen irtaimisto, irtain esine.
Esimerkit
Jokainen irtain esine inventoitiin.
Irtain omaisuus on helposti siirrettävissä.
Hänen irtain omaisuutensa löytyi autotallista.
Etymologia
Johtuu verbistä 'irta' tarkoittaen irtonaista tai liikkuvaa.
baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat Ltv erts. Englanniksi loose, relaxed
Käännökset
Riimisanakirja
irtain rimmaa näiden kanssa:
tain, kautta rantain, suuntain, luotain, radioluotain, avaruusluotain, syvyysluotain, kaikuluotain, kuuluotain, sääluotain
Liittyvät sanat
muinaisesine, irtaimisto, tarpeistoesine, hiekka, irtonainenLäheisiä sanoja
irtaimisto, irtaimistohuutokauppa, irtaimistokiinnitys, irtain, irtauma, irtautua
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Mitä tarkoittaa irtain?
Mitä tarkoittaa irtain omaisuus?
Mitä tarkoittaa irtain omaisuus wikipedia?
Mikä on irtain omaisuus?