irtokaulus

substantiivi

1. kaulus, joka voidaan irrottaa vaatteesta

   Irtokaulus antaa lisää vaihtoehtoja vaatteiden yhdistelemiselle.

Taivutus

yks. nom. irtokaulus, yks. gen. irtokauluksen, yks. part. irtokaulusta, yks. ill. irtokaulukseen, mon. gen. irtokaulusten irtokauluksien, mon. part. irtokauluksia, mon. ill. irtokauluksiin.

Synonyymisanakirja

irtokaulus

1. kaulus, kaulus, kaulapanta.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Puvussa oli irtokaulus.
Irto kaulus oli valkoista puuvillaa.
Hän käytti irtokaulusta juhlissa.

Käännökset

Riimisanakirja

irtokaulus rimmaa näiden kanssa:

kaulus, laakakaulus, kriminnahkakaulus, kilpikonnakaulus, paitakaulus, karvakaulus, sadekaulus, pikeekaulus, tukikaulus, saalikaulus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

irtohiukset, irtohousut, irtokaramelli, irtokaulus, irtolainen, irtolasti