iskemä
substantiivi
-
lyönti tai osuma, paikka, jota on lyöty
Boxeri sai iskemän silmäkulmaansa.
Taivutus
yks. nom. iskemä, yks. gen. iskemän, yks. part. iskemää, yks. ill. iskemään, mon. gen. iskemien iskemäin, mon. part. iskemiä, mon. ill. iskemiin.
Esimerkit
Kalliosta löytyi vanha iskemä.
Puussa oli salaman iskemä.
Kova isku jätti pysyvän iskemän.
Etymologia
Perustuu verbiin 'iskeä', tarkoittaen esimerkiksi paikkaa tai kohtaa, johon on isketty.
Käännökset
Läheisiä sanoja
iskelmämusiikki, iskelmäsovitus, iskelmäteksti, iskemä, iskentä, iskettää