iskuri

substantiivi

  1. laite, joka tuottaa sähköiskun, yleensä moottorissa

    Moottorin iskuri oli viallinen ja piti vaihtaa.
Taivutus

yks. nom. iskuri, yks. gen. iskurin, yks. part. iskuria, yks. ill. iskuriin, mon. gen. iskurien iskureiden iskureitten, mon. part. iskureja iskureita, mon. ill. iskureihin.

Synonyymisanakirja

iskuri

  1. läppä, kieli, vasara, hana.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Iskurin voima yllätti kaikki.
Hän käytti iskuria varoen.
Iskurin huolto paransi sen suorituskykyä.

Etymologia

Johtuu verbistä 'iskeä'; tarkoittaa iskevää laitetta tai osaa.

Slangisanakirja

  • iskuri : luottamus(tehtävä) / luottohenkilö : Täs o sulle iskuriduuni: kuskaa mutsi duuniin.

Riimisanakirja

iskuri rimmaa näiden kanssa:

laiskuri, piiskuri, orjapiiskuri, kiskuri, koronkiskuri, niskuri

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

iskuporakone, iskupää, iskurepliikki, iskuri, iskuryhmä, iskusana

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro