iskuri
substantiivi
-
laite, joka tuottaa sähköiskun, yleensä moottorissa
Moottorin iskuri oli viallinen ja piti vaihtaa.
Taivutus
yks. nom. iskuri, yks. gen. iskurin, yks. part. iskuria, yks. ill. iskuriin, mon. gen. iskurien iskureiden iskureitten, mon. part. iskureja iskureita, mon. ill. iskureihin.
Esimerkit
Iskurin voima yllätti kaikki.
Hän käytti iskuria varoen.
Iskurin huolto paransi sen suorituskykyä.
Etymologia
Johtuu verbistä 'iskeä'; tarkoittaa iskevää laitetta tai osaa.
Käännökset
Slangisanakirja
-
iskuri : luottamus(tehtävä) / luottohenkilö : Täs o sulle iskuriduuni: kuskaa mutsi duuniin.
Riimisanakirja
iskuri rimmaa näiden kanssa:
laiskuri, piiskuri, orjapiiskuri, kiskuri, koronkiskuri, niskuri
Läheisiä sanoja
iskuporakone, iskupää, iskurepliikki, iskuri, iskuryhmä, iskusana