itsekiillottuva

adjektiivi

1. materiaali tai esine, joka kiillottuu itsestään tai jolla on kyky palauttaa kiiltonsa

   Olemme kehittäneet uuden itsekiillottuvan pinnoitteen.

Taivutus

yks. nom. itsekiillottuva, yks. gen. itsekiillottuvan, yks. part. itsekiillottuvaa, yks. ill. itsekiillottuvaan, mon. gen. itsekiillottuvien itsekiillottuvain, mon. part. itsekiillottuvia, mon. ill. itsekiillottuviin.

Synonyymisanakirja

itsekiillottuva

1. itsekiiloitustava.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Auto on itsekiillottuva.
Itsekiillottuva materiaali säästää aikaa.
Talon katto on itsekiillottuva.

Käännökset

Riimisanakirja

itsekiillottuva rimmaa näiden kanssa:

sattuva, haavoittuva

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

itsekeskeisesti, itsekeskeisyys, itsekidutus, itsekiillottuva, itsekiinnittyvä, itsekkyys