itsekuri

substantiivi

  1. kyky hallita ja ohjata omia tekemisiä ja käyttäytymistä

    Hänellä on vahva itsekuri.
Taivutus

yks. nom. itsekuri, yks. gen. itsekurin, yks. part. itsekuria, yks. ill. itsekuriin, mon. gen. itsekurien, mon. part. itsekureja, mon. ill. itsekureihin.

Synonyymisanakirja

itsekuri

  1. itsehillintä, maltti, hallinta, tahdonvoima, oma tahto.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Itsekuri on tärkeää opiskelussa.
Hänen itsekuri on vaikuttavaa.
Itsekuri auttaa pitämään yllä terveellisiä tapoja.

Etymologia

Alun perin yhdyssana: 'itse' + 'kuri'.

Riimisanakirja

itsekuri rimmaa näiden kanssa:

puoluekuri

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kuri

Läheisiä sanoja

itsekritiikki, itsekseen, itsekunnioitus, itsekuri, itsekäs, itselaukaisin

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro