itseopiskelija

substantiivi

  1. henkilö, joka opiskelee itsenäisesti ilman opettajaa

    Olen itseopiskelija, ja se sopii minulle hyvin.
Taivutus

yks. nom. itseopiskelija, yks. gen. itseopiskelijan, yks. part. itseopiskelijaa, yks. ill. itseopiskelijaan, mon. gen. itseopiskelijoiden itseopiskelijoitten itseopiskelijain, mon. part. itseopiskelijoita, mon. ill. itseopiskelijoihin.

Synonyymisanakirja

itseopiskelija

  1. omatoimiopiskelija.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on ahkera itseopiskelija.
Itseopiskelija tarvitsee paljon itsekuria.
Itseopiskelijana voit edetä omaan tahtiin.

Etymologia

Alun perin yhdyssana: 'itse' + 'opiskelija'.

Riimisanakirja

itseopiskelija rimmaa näiden kanssa:

jakelija, kuljeskelija, nuoleskelija, pureskelija, opiskelija, jatko-opiskelija, iltaopiskelija, taideopiskelija, miesopiskelija

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

itseohjautuva, itseoikaisu, itseoikeutettu, itseopiskelija, itseopiskelu, itseoppinut

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro