itsesoimaus
substantiivi
-
itsensä syyttäminen tai moittiminen
Hänen itsesoimaus johti alakuloon.
Taivutus
yks. nom. itsesoimaus, yks. gen. itsesoimauksen, yks. part. itsesoimausta, yks. ill. itsesoimaukseen, mon. gen. itsesoimausten itsesoimauksien, mon. part. itsesoimauksia, mon. ill. itsesoimauksiin.
Esimerkit
Hän syyllisti itseään jatkuvasti itsesoimauksin.
Liiallinen itsesoimaus voi johtaa masennukseen.
Itsesoimaus estää häntä näkemästä vahvuuksiaan.
Käännökset
Liittyvät sanat
itsesyytösLäheisiä sanoja
itsesiitos, itsesiittoinen, itsesiliävä, itsesoimaus, itsessään, itsestään