jäännöslopuke
substantiivi
-
vaatteen tai kangaskappaleen jäännös
Hän ompeli pienen nallen jäännöslopukkeista.
Taivutus
yks. nom. jäännöslopuke, yks. gen. jäännöslopukkeen, yks. part. jäännöslopuketta, yks. ill. jäännöslopukkeeseen, mon. gen. jäännöslopukkeiden jäännöslopukkeitten, mon. part. jäännöslopukkeita, mon. ill. jäännöslopukkeisiin jäännöslopukkeihin.
Synonyymisanakirja
jäännöslopuke
-
alkukahdennus, loppukahdennus, rajageminaatio.
Esimerkit
Tutkimusprojekti päättyi jäännöslopukkeeseen.
Raportin jäännöslopuke oli tärkeä.
Jäännöslopukkeella on säilynyt arvo.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä (nowadays called rajakahdennus) gemination; in the Finnish language, the phenomenon in which the first consonant of the following word becomes geminated. If the next word begins with a vowel, there is a double glottal stop between the words. The tendency of a word to cause gemination in the following word is sometimes marked with ˣ or (ʔ) in IPA and the actual gemination of a consonant may be marked with ː or by doubling the consonant (see purjeFinnish purje, veneFinnish vene, purjeveneFinnish purjevene).
|
Läheisiä sanoja
jäännös, jäännöserä, jäännöskappale, jäännöslopuke, jäännöspala, jäännöspari